Kaikki allaoleva teksti ja kuvat on kirjoitettu jo viitisen vuotta sitten ja tämä sivusto on ollut poissa julkisesta katsomisesta siitä lähtien kun sen poistin, koska syyttelyt ja painostus menivät henkilökohtaisuuksiin. Päätin laittaa nämä kirjoitukset uudelleen tutkittaviksi, koska toivon, että paikallinen yhdistys, Lohikosken Maa- ja Kotitalousnaiset, toiseksi suurin osakas minun jälkeeni, lopultakin ymmärtäisi, että yhdistys on ollut viimekädessä vastuussa siitä, että Lohikoski on kahlittu. Heidän omistamansa osakkeet ovat vaa-ankieliasemassa. Yhdistyksen jäsenet ovat vastuussa sen päätöksistä.
12.01.2026 Markku Jonninen
Käy lukemassa lehti alla olevaa linkkiä napsauttamalla
Lue linkin takaa Lohilahden Kyläyhdistys Ry:n hallituksen ja Markku Jonnisen vastaukset It-Savo lehden nimimerkin ”Kesäasukas” kirjoitukseen.
Kohta Mylly yhtiö maksaa itse kalatiensä…
Lue linkin takaa, vesilain päivitys.
Laki vesilain muuttamisesta 2025/572
Allaolevista linkeistä löytyy ajantasaista tietoa sitä kaipaavalle
Pohjapatojen toimivuustarkastelu KASELY
Pohjapatoja ja esimerkkikohteita
Myllypato Vehkajoen Myllykoski_ suunnitelma_www
Mattilankoski
Vehkajoen MyllykoskiPohjapatoja ja esimerkkikohteita
Ei ole meidänkään Myllyn lupia päivitetty, vaikka sähköntuotantoa ei ollut lainkaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Vanhoilla luvilla mennnään ja säädellään miten halutaan.
Lue juttu alapuolen linkistä:
Pienvesivoima uhkaa vaelluskaloja
Patoturvallisuuslaki koskee myös Lohikosken Myllyn patoa!
Yhtiöllä ei ole laadittu mitään turvallisuussuunnitelmia eikä padolle ole tehty teknistä kuntotarkastusta, joten riskin kantavat osakkaat.
Riittääkö rahat Mylly yhtiön omistajilla, jos pato luokitellaan luokkaan 1.
Jokaisen osakkaan kannattaa lukea tämä opas läpi oman etunsa vuoksi.
Uhkana Mylly-yhtiölle on myös lainsäädännön muutospaineet
Lue juttu linkin takaa:
jaerjestoet_vesilakiesitys_05042017
Ei ole enää aina pieni kaunista…
Lue juttu linkin takaa:
Vastauksia keskustelutilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin
Vastaaja ELY Teemu Hentinen
Jos sähköntuotanto ja sitä myöten Mylly oyn toiminta loppuu, kuka taho vastaa rakennusten ja miljöön sekä caravan alueen ylläpitämisestä ja mistä saadaan rahoitus siihen?
- Rakennusten ja alueen kunnossapito kuuluu omistajalle, eli lienee mylly-yhtiön kiinteistö kokonaisuudessaan.
Onko teillä jo valmiina suunnitelma kuka taho/mistä varat Mylly oyn jälkeen huolehtii miljöön ylläpidosta?
- Omistaja voi hakea myllyrakennusten kunnostukseen avustuksia, en ota kantaa enempää asiaan.
Onko selvityksiä/tutkimuksia Lohilahden vesistön kalakannoista tehty?
- Sähkökoekalastuksia satunnaisesti, taimenen poikasia on Lohikoskessa ollut ja puheiden mukaan myös suurempia. Veden vähyys on hellekesinä ongelma.
Jos uoma avataan onko varmaa että järvilohi nousee siihen?
- Kunnostus on pääosin taimenen kannalta, tosin kaikki kalat vaeltavat luonnonmukaisen kalatien kautta. Järvilohen lisääntyminen Lohikoskessa on epätodennäköistä, mutta ei poissuljettua. Kunnostuksen tavoitteena mahdollistaa taimenen lisääntyminen ja vaellukset myös ylävesillä oleviin lisääntymisjokiin.
Onko Suomessa esimerkkejä vastaavista hankkeista jossa kalatie rakennettu vastaavalla tavalla?
- Täysin normaalia kunnostustoimintaa, esimerkkejä paljon.
Onko muita vaihtoehtoja kalatieksi kun vanhan uoman avaaminen selvitetty? Löytyykö sellaisia vaihtoehtoja jossa myös sähköntuotantoa pystyisi jatkamaan? Esim. Arkkimeeden ruuvi? Tekninen (betonien) kalatie? Jos on selvitetty, miksi päädyttiin vanhan uoman avaamiseen?
- Vettä ei riitä molempiin, vain toinen on mahdollista.
Onko mylly rakennus ns.suojelturakennus? Museoviraston kanta padon purkamiseen?
- Patoa ei pureta, suunnitellaan kalaväylän avaamista. Vanhat rakenteet jäävät paikalleen täysin tai lähes täysin. Museoviraston kuuleminen kuuluu suunnitteluun.
Ketä ovat maanomistajat suunnitellun uoman alueella? Onko selvitetty heidän kanta asiaan?
- Selviää suunnittelun aikana ja omistajien suostumukset ovat kaiken lähtökohta.
Kuka kalatien rakentamisen hankkeen hakijana lupaprosessissa?
- Luvan hakija voisi olla kalatalousalue tai alueen suuri osakaskunta, tai kunta. Ei ole päätetty, koska ei ole vielä suunnitelmaa tai mylly-yhtiön kantaa hankkeeseen.
Mikä on kalatien rakentamissuunnitelma?
- Alkukesän esittelytilaisuudessa konsultti esittelee suunnitelmaluonnokset.
Kuka toimii rakennuttajana?
- Selviää myöhemmin.
Miten kalatien rakentaminen, kalatien käyttö ja seuranta rahoitetaan?
- Yhteistyöhankkeita, esimerkiksi valtio, kunta, kalatalousalue ja osakaskunnat. Mylly-yhtiölle ei automaattisesti mitään kustannuksia.
Kenen hallintaan kalatie jää valmistuttuaan?
- Luvan hakijan.
Miten vanhan joenuoman avaaminen ja padon purkaminen vaikuttaa ylävesin veden pintaan ja sen vaihteluun? Onko tätä selvitetty?
- Suunnittelun lähtökohta, että keskivedenkorkeus ei muutu ja konsultti mitoittaa rakenteet sen mukaan, selviää tarkemmin suunnittelun aikana ja yleisötilaisuudessa alkukesästä.
Kommentti keskustelutilaisuudesta
Minulle jäi eilisestä Lohi Lohijärveen keskustelutilaisuudesta muutama asia joista haluaisin kommentoida näin jälkikäteen. Nyt kun asiasta keskustelu kehotettiin käymään muualla kun kylän Facebook ryhmässä joka olisi mielestäni joustavampi tapa keskustella asiasta, eli voisiko alla olevan julkaista lohilahti.net->Lohi Lohijärveen hanke osiossa?
Ensiksikin kiitokset keskustelutilaisuuden järjestäjille. Minulle jäi muutama seikka joista haluaisin kommentoida/keskustella näin keskustelutilaisuuden jälkeen.
Ensiksikin, viimeiseksi jääneessä puheenvuorossa (en tuntenut puhujaa) pahoiteltiin mm. sävyä jolla asia tuli julki Markun taholta lohilahti.net sivulla. Mielestäni teksti oli varsin tarpeellinen, ilman kirjoitusta asia olisi tuskin päässyt näin julkiseksi tai julkiseksi ylipäätään. Se että tekstissä mainittiin nimiä ei ainakaan minun mielipiteeseeni asiasta vaikuttanut, olen vahvasti hankkeen kannalla ja olen ollut sitä jo huomattavasti ennen Markun kirjoitusta.
Keskustelutilaisuudessa tuli esiin huoli että mitä jos lohikala ei jostain syystä nousekaan kosken ylävesiin mikäli mahdollisuus sille annettaisiin. No sitä nousuahan ei toki kukaan voi sataprosenttisesti taata. Mutta se mikä sataprosenttisen varmasti tällä hetkellä tiedetään lohikala ei tilanteen näin ollessa kosken yläpuolisiin vesiin nouse.
Ale toi esiin varsin varteenotettavan huolen vesien nykytilasta ja mahdollisesta huonontumisesta lähinnä ojituksista yms. johtuen. Kävin Suomen Ympäristökeskuksen syke.fi sivuilla, sieltä löytyy karttapalvelu josta käy ilmi Suomen vesistöjen tämänhetkinen tila. Vesikartta karttapalvelun mukaan ainakin tällä hetkellä kosken yläpuoliset vesialueet on kaikki luokiteltu erinomaisiksi, ainoastaan kosken alapuolinen jokiosuus on saanut tilaluokituksen hyvä. Tiedän ettei Ale juurikaan käytä sähköisiä viestimiä joten saatan tämän hänelle tiedoksi kasvokkain kunhan tavataan.
Harry Härkönen mainitsi keskustelujen yhteydessä suurin piirtein näin, vaikka lohikala nousisikin kosken ylävesiin saattaa jopa yksi ”huono vuosi” saada lohikalan häviämään järvistä. Onko tosiaan näin? Kun katsotaan esim. järvien syvyyksiä voi todeta että järvissä on varsin paljon vettä. En todellakaan ole alan asiantuntija mutta voisin kuvitella että tuo järvien vesimäärä myös osaltaan vaikuttaa siihen kuinka hyvin järvet kestävät ns. luonnollista humus kuormitusta. Nythän meillä käsittääkseni on menossa varsin huono vuosi vesistöjen kannalta, kesä oli sateinen, talvea ei käytännössä ole (ainakaan vielä) metsistä tulevat valumaojat tuovat kaiken aikaa vettä humusta yms. järviin. Nähtäväksi jää minkälainen vaikutus tällä on vedenlaatuun tai vaikka muikkukantoihin.
Viimeisenä muttei vähäisempänä. Sain siitä Markun alkuperäisestä lohilahti.net sivulla olleesta kirjoituksesta käsityksen että Vekara-Lohilahti osakaskunnan edustaja vastustaa hanketta. Minun on vaikea ymmärtää kuinka kalastusosakaskunnan edustaja vastustaa hanketta jossa pyritään parantamaan järvitaimenen (erittäin uhanalainen) järvilohen (äärimmäisen uhanalainen) elinoloja. Mielelläni kuulisin perusteluja.
Ystävällisin terveisin
Pertti Kiiski
(nyt jo kaksi kuukautta Lohikoskelainen)
Lohi Lohijärveen!
Piti käyttää kovaa tekstiä, että sain ravisteltua keskustelun hereille hankkeen tiimoilta. Se onnistui yli odotusten. Karjalaisena sukujuuriltani en ymmärrä tätä paikalllista tapaa ”jahkailla” ja tuumiskella loputtomiin asioiden kanssa.
Aikoinaan lupasin edesmenneelle Sistosen Lesulle, että hoidan lohen takaisin Lohijärveen, kun hän asiaa kysyi ja tarjosi Lohikosken Mylly Oy:n osakkeensa minulle. Se oli lupaukseni hyvälle ystävälle, jonka elonpäivät olivat vähissä. Olen sen jälkeen pyrkinyt mahdollisuuksieni mukaan viemään asiaa eteenpäin. Aloitin reilu kolme vuotta sitten Lohi Lohijärveen hankkeen, jonka tiimoilta ensin hain paikalliselta Vekara-Lohilahti osakaskunnalta yksimielisen päätöksen lähteä tukemaan hanketta, Seuraavaksi sain kasaan kokouksen, jossa oli mukana kaikki asiaan liittyvät tahot. Siellä saimme päätettyä, että hanke käynnistetään ja vetäjä sekä rahoittajat suunnittelun omarahoitusosuuden osalta saatiin kasaan.
Suunnittelu nousu-uomasta on nyt sitten ollut työn alla viime syksystä lähtien ja suunnitelmat valmistuvat tämän vuoden syksyllä.
Toivon todella, että Lohikosken Mylly Oy:n 2-3 tuhatta euroa tappiota 2019 tuottanut sähköntuotanto alle 9.000€ sähköstä saatavalla liikevaihdolla ei ole Lohikosken seudun ihmisille tärkeämpi asia kuin uudelleen toimivaksi kunnostettava jauhomylly, kehittyvä matkailualue ja Lohi uudelleen Lohijärvessä. Matkailualueen vajaan 6.000€ liikevaihto on vielä nyt pienenpi kuin sähköntuotannon, mutta sen riskit ja kulut ovat pienemmät ja se voi myös kasvaa, jota mahdollisuutta sähköntuotannolla ei ole.
Helmikuun 29. päivä on Lohikosken Mylly Oy:n yhtiökokous klo 12.00 Liekkitalolla. Toivon aktiivista mukaan tuloa päättämään asioista. Jos ja kun tämä ensimmäinen äänestys hävitään, niin sitten alkaa uusi vaihe tässä hankkeessa.
Markku Jonninen 0400 494 270
Lohikosken Mylly Oy yhtiökokouskutsu 7.2.2020 (002)
Lohi Lohijärveen hankkeella on siis edessä yksi välietappi helmikuun lopulla.
Tämä on yhtiön osakkaille ensimmäinen mahdollisuus vaikuttaa asian nopeaan etenemiseen myllypadon ohitusuoman suunnitelmien valmistuessa syksyllä 2020.
Nyt Lohikosken Mylly Oy:n osakkaille on mahdollisuus sanoa KYLLÄ Lohi hankkeelle tulemalla mukaan yhtiökokoukseen tai antamalla jollekin paikalle pääsevälle. Jokainen ääni on tärkeä, joten kaikki tarvitaan mukaan.
Osakkaana varmista, että olet päivittänyt oikean osoitteesi Lohikosken Mylly Oy:n tietoon, jotta saat postitse kutsun yhtiökokoukseen. Tälle Lohilahti.net sivulle tulee myös kutsu yhtiökokoukseen, jos jostakin syystä posti ei sitä tuo.
Tämä ei ole viimeinen mahdollisuus päättää asiasta, mutta tämä on nopein ja helpoin tie viedä tärkeää hanketta eteenpäin. T
Lohikosken Myllyn alue on koko kyläyhteisön yhteistä omaisuutta. Meitä on yli 100 osakasta, Tappiollista mitätöntä sähköntuotantoa ei ole mitään järkeä jatkaa siihen asti, kun se kiristyvien mikrovoimaloille tulevien vaatimusten myötä tulee rahojen puutteessa loppumaan. Nyt meillä on Lohihankkeessa Valtion tuki takana. Jos tämä hanke nyt kaatuu, niin muutaman vuoden päästä tukea ei enää saa ja se on silloin Mylly-yhtiön tarun loppu.
Markku Jonninen
